Aikataulut ovat polyamorian suurin haaste

 Erosin useita viikkoja sitten toisesta kumppanistani. Se oli siisti ja hyvä ero, mikä lähinnä johtui siitä, että suhde oli alkanut kuivua kokoon. Molemmilla, mutta erityisesti tällä toisella henkilöllä, oli hyvin paljon jo olemassaolevia velvollisuuksia elämässään, kun tutustuimme.

Kuva valentinsimon0 Pixabaystä.

Kutsutaan tätä exääni vaikka Henriksi. Henrillä oli ennestään lapsia, myös edellisestä liitosta, puoliso ja aikaa vievä työ. Emme asuneet kovin lähellä toisiamme. Polyamoriassa usein haasteena tuntuu olevan enemmän aikataulut kuin mikään muu. Kaikilla on jo oma elämä, jossa on tärkeitä henkilöitä. Uuden ihmisen solahtaminen mukaan kuvioihin ei ole aina helppoa, vaan siihen voi liittyä erilaista turbulenssia. Haastavia skenaarioita on karkeasti kaksi. Ja sitten on sellaisia skenaarioita, joissa kaikki menee mukavasti! Tässä postauksessa keskitytään nyt noihin kahteen haastavaan skenaarioon.

Skenaario 1: Ihastus ravisuttaa vanhoja rakenteita

Yksi tyypillinen skenaario on, että uusi suhde alkaa sellaisella intensiteetillä ja ihastumisella, että siinä olevat ihmiset saattavat olla vahingossa epäkohteliaita tai etäisiä muille kumppaneilleen. Tästä usein seuraa epävarmuutta ja mustasukkaisuutta, koska uusi suhde tuntuu vievän pois jotain vanhemmasta suhteesta. 

Uusi suhde tarkoittaa melkein aina ajankäytön uudelleenjakoa. Suhteita on tietysti monenlaisia, mutta nyt puhun suhteista, jotka ovat seurustelusuhteita tai muuten hyvin intiimejä ja läheisiä. Silloin yleensä haluaa viettää toisen kanssa aikaa ja viestitellä useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Aika on kulunut aikaisemmin muihin asioihin, ja yhtäkkiä viikossa käytetäänkin useita tunteja jonkun uuden henkilön kanssa. 

Yleensä ihmisen kyky tuntea kiintymystä ei ole rajallinen, mutta ihmisellä käytettävissä oleva aika on. Kun aikaa käyttää uuden henkilön kanssa useita tunteita viikossa, ns. vanhempi kumppani voi kokea, että häneltä viedään jotain pois, koska hänelle ei olekaan yhtä paljoa aikaa. Tämän konfliktin käsittely vaatii kykyä keskustella asioista rakentavasti ja sitä, että erityisesti ihastumisen huumassa oleva ihminen pystyy toimimaan huomioon ottavasti toisia kohtaan eli ei siis ole vahingossa epäkohtelias ja etäinen. 

Skenaario 2: Uusi suhde ei saa mahdollisuuksia

Tämä on enemmän se skenaario, mitä minulle ja Henrille kävi. Henrillä oli useampi lapsi ja kunnioitin tosi paljon hänen haluaan priorisoida lapsien hyvinvointia ja heille annettua aikaa. Henrille oli myös todella tärkeää, ettei hänen puolisonsa koe tilannetta uhkaavaksi, joten vaikka hänen ei tarvinnut kysyä lupaa minun kanssa asioiden tekemiseen, hän kuitenkin käytännössä niin teki. Jos tämä puoliso olisi sanonut, että joku asia ei tunnu hänestä hyvältä, Henri olisi perunut minun kanssa suunnitellun menon. 

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kiintymys ja luottamus ei juuri pääse kehittymään, kun näimme maksimissaan kaksi kertaa kuukaudessa ja usein olimme sopineet treffit “alustavasti” ja Henri vielä varmisti puolisoltaan, että eihän tilanteen lähestyessä puolisolle ole tullut epämukava olo. 

Pysyvänä järjestelynä tuollainen ei minusta ole ok, koska silloin ulkopuolisella ihmisellä olisi veto-oikeus minun suhteeseeni. Suhteen alussa toisen tunteiden huomioon ottaminen on kuitenkin ihan ymmärrettävää. Minusta on ihan kohtuullista antaa toiselle tukea uuteen tilanteeseen totuttelemiseen. 

Tärkeää kuitenkin olisi, että vanhempi kumppani ottaa vastuun omista tunteistaan ja ymmärtää, että ne kumpuavat hänen omista epävarmuuksistaan, eivät pelkästään siitä, mitä tapahtuu hänen ulkopuolellaan eli toisten ihmisten välillä. Polyamorisessa suhteessa elävän ihmisen tulisi pystyä käsittelemään muutosta sekä toivoa hyvää kumppaneilleen. Myös silloin, kun se hyvä on jonkun muun kuin itsen seurassa. 

Aikataulut ja elämäntyylin yhteensopivuus tarpeen

Toisen kumppanin mustasukkaisuus ja tunteenpurkaukset eivät olleet syy, miksi minun ja Henrin suhde päättyi. Loppujen lopuksi siinä oli kyse ennen kaikkea aikataulujen yhteensovitamisesta sekä kemian ja persoonallisuuksien natsaamisesta. 

Minulla tuppaa täyttymään kalenteri aika nopeasti, sillä tykkään nähdä ystäviäni ja harrastaa liikuntaa sekä käydä tapahtumissa (silloin kun niitä oli). Minulla oli myöskin Henri-suhteen kanssa samaan aikaan pari harrastusta, joiden takia viikkoni täyttyivät. Henrille taas oli oman jaksamisen takia tärkeää, ettei hän sovi pitkälle tulevaisuuteen (eli 2 viikon päähän) asioita, jottei hän huomaa yhtäkkiä olevansa niin paljon menossa, ettei ehdi palautua. Tästä seurasi se, että minun kalenterissani ei juurikaan ollut tilaa sillä aikaikkunalla, joka ei stressaisi Henriä.

Minun aikatauluni ja Henrin aikatauluttomuus sekä puolison takia suunnitelmien alustavuus eivät olleet hyvä yhdistelmä. Suhde kesti joitakin kuukausia, joiden aikana emme ehtineet nähdä kovinkaan montaa kertaa. Vaikka viestittelimme ahkerasti, se ei kuitenkaan korvannut sitä, että näkee livenä.

Jos teksti herätti ajatuksia, olisi ihanaa, jos käyt kertomassa niistä kommenteissa! 👇🏽 Seuraava postaus tulee jo huomenna, ja siinä esittelen yhden suosikki teoksistani: Angela Carterin hekumallisen ja karmivan novellikokoelman!