Ryhdikkäästi harnessissa

Tämä on ensimmäinen asupäivitykseni ikinä. Hieman jännittää, mutta kuten Hannah Gadsby totesi stand up -shownsa Douglas alussa, on parasta ensin asettaa yleisön odotukset sopivalle tasolle. Eli seuraavaa on tarjolla näissä minun asu- ja tyylipostauksissa: 

Goottityyliä toimistoon sopivana. 

Tietysti nyt koronan aikaan ei tule juuri käytyä toimistolla, eikä paljoa muissakaan tapahtumissa. Meillä kuitenkin harrastetaan paljon videopalavereita ja minusta on mukavaa olla ihan kunnolla pukeutunut, eikä akuankkailla salaa työkavereiltani. 

Toimistokelpoinen goottityyli tarkoittaa minulle sitä, että asuihin sisältyy gootahtavia elementtejä ja asenne on kohdallaan. 😊 Tosi usein se tarkoittaa minulle tummia vaatteita, karmivia koruja ja tummaa huulipunaa, joista jälkimmäisestä ei kasvomaskien kulta-aikana ole kovin paljoa iloa ja sormuksetkaan ei tykkää jatkuvasta käsidesin läträämisestä.

Inspiraatiota omaan arkeen

Asujeni ei ole tarkoitus olla mitään goottiprinsessan unelmia tai upeita bilelookeja. Toivon, että lukija saa niistä ideoita, miten toteuttaa synkempää puoltaan myös ympäristöissä, joissa täysin vapaa itseilmaisu ei ole mahdollista. Tai jos oma tyyli muistuttaa minun tyyliä, näistä päivityksistä saa toivottavasti vinkkejä, mistä erilaisia kivoja vaatteita tai asusteita voi hankkia tai miten niitä yhdistellä!

Ensimmäinen asuni on hyvin minimalistinen, koska siihen valittu gootahtava asuste on aika iso. Harnesseissa on selkeä bondage-henkisyys, joten tämän sovittaminen konservatiisvisempaan työyhteisöön tarkoittaa, ettei samaan aikaan laita 15 sentin koroilla varustettuja nahkasaappaita. 😄 

Tässä asussa on yhdistettynä hyvin tavallinen viininpunainen paita harnessiin, jotta harness pääsisi oikeuksiinsa. Jottei harness olisi ainoa vähänkään synkistelevä tai alternative-henkinen osa asua, valitsin seuraksi tekonahkapöksyt. Kenkien korko on maltillinen, jotta niissä voisi tassutella toimistolla koko päivän. Mutta enhän minä oikeasti ne jalassa hengaile kotosalla, vaan kengät vaihtuvat villasukkiin. 

Harness: ostettu Morticiasta
Paita: second hand, UFF
Housut: Miss Anna, ostettu Morticiasta
Kengät: Street Shoes, ostettu Berliinistä
Kuvat ottanut Leijona.

Iloa takaisin elämään pukeutumisella

Olen ollut pidempään töissä organisaatiossa, jossa suurin osa työntekijöistä on miehiä ja minua vanhempia. Huomasin jossain vaiheessa, että tämä oli alkanut alitajuisesti vaikuttaa pukeutumiseeni. Vältin vähääkään isompia kaula-aukkoja tai muita seksuaaliseksi tulkittuja piirteitä pukeutumisessani. 

Itsensä värittömäksi ja hajuttomaksi tekeminen lisää pahoinvointia. Siksi haluankin nyt ottaa takaisin itselleni sitä, että voin näyttää itseltäni. Pikkuhiljaa siis työkaverini saavat nähdä enemmän ja enemmän gootimpia asuja. 😈 Nämä asukuvat (toivottavasti) tuovat takaisin sitä iloa, mitä joskus opiskelijana vielä koin pukeutumisesta ja laittautumisesta. 

Tuosta seksuaaliseksi tulkittujen asuvalintojen välttelystä pitää mainita se, että en siis todellakaan ole sitä mieltä, että minihame tarkoittaa, että on lupa ahdistella. Päinvastoin, mielestäni ihmiset saavat ilmaista itseään kuten haluavat, eikä ulkonäkö anna oikeutta kohdella toista jollakin tietyllä tavalla. Näen kuitenkin, että meillä on yhteiskunnassa erilaisia tilanteita, joihin on muodostunut erilaisia tapoja ja käytössääntöjä. Esimerkiksi hautajaisissa odotetaan, että ihmiset pukeutuvat suruasuun ja jos menet tapaamaan juristia, odotat hänen huokuvan asiallisuutta ja pätevyyttä. 

Seuraavassa postauksessa kerron toivottavasti ihanasta halloweenbrunssista, jonka olen järjestämässä parin kaverin kanssa. Jos korona pilaa tämän suunnitelman, seuraava päivitys tulee kertomaan eettisestä polyamoriasta.