Mahtavaa, että tulit lukemaan ensimmäistä postaustani synkeästä kirjallisuudesta! Olen kakarasta asti rakastanut kertomuksia ja päädyinpä myös opiskelemaan kirjallisuustiedettä yliopistoon. Näiden Synkkiä sivuja -teeman postausten ei kuitenkaan ole tarkoitus olla mitään tieteellistä analyysiä. Sen sijaan toivon, että näistä blogiteksteistä on iloa ja ne antavat mahdollisuuden tutustua uusiin goottiestetiikkaa sisältäviin teoksiin ja ehkäpä osa lukijoistani päätyy niitä lukemaan.
Tällä kertaa aiheena on brittiläisen kirjailijan Angela Carterin (1940-1992) novellikokoelma The Bloody Chamber and Other Stories (1979, suom. Verinen kammio ja muita kertomuksia), joka on ehdottomasti yksi suosikkiteoksistani. Luen tämän novellikokoelman tai ainakin osan sen tarinoista joka syksy. Novellien lukeminen tuntuu joka kerta matkalta tunnelmalliseen aavemetsikköön.
Hekumallisia kauhusatuja
Kaikkia kokoelman novelleja leimaa ihana kauhun ja erotiikan yhteenkietoutuma. Carterin novellit ovat uusia tulkintoja vanhoista kansansaduista kuten Siniparrasta ja Punahilkasta. Nimikkonovelli verisestä kammiosta perustuu sinipartamyyttiin ja on tunnelmaltaan kuin Hitchcockin elokuva.
And, in the red firelight, I blushed again, unnoticed, to think he might have chosen me because, in my innocence, he sensed a rare talent for corruption.
Ihanaa Carterin novelleissa on myös se, että ne kaikki eivät suinkaan sijoitu jonnekin kansansaduille tyypilliseen keskiaikamaiseen fantasiamaailmaan, vaan niissä on teollistuneemman maailman tuntua. Useat huokuvat 1800- ja 1900-lukujen taitteen fin de siécle'n dekadenttia tunnelmaa. Queen of Hearts -novellissa itse asiassa vaikuttaisi siltä, että toinen päähenkilöistä on nuori sotamies, joka on joutuva ensimmäisen maailmansodan taistelukentille.
Pahaa sutta ken pelkäisi
Kokoelmassa on useampi ihmissusista kertova novelli, ja ne kaikki ovat aivan ihania! Yksi näistä susisaduista on the Company of Wolves, mistä on tehty samanniminen elokuva 80-luvulla, kun kauhuleffojen oranssinpunaista verta lotraavat erikoistehosteet olivat kuuminta hottia. Parista huvittavasta gorekohdasta huolimatta se leffa on muuten ihan loistava, ja on aivan oma teoksensa verrattuna Carterin novelleihin. Suosittelen lämpimästi myös tätä leffanautintoa!
Palataan kuitenkin takaisin Carterin novelleihin. The Company of Wolves -novelli kertoo nuoresta tytöstä, joka matkallaan talvisen metsän läpi kohtaa miehen, joka ei ole ollenkaan kuin kylän pojat. Pidän Carterin saduissa siitä, että naishahmot ovat lähtökohtaisesti jotain muuta kuin passiivisia prinsessoja, jotka pelastetaan. Tässäkin novellissa nuori tyttö on päättänyt lähteä halki pimeän metsän tapaamaan isoäitiään ja ottanut fiksuna ja käytännöllisenä neitokaisena veitsen aseekseen.
She closed the window on the wolves' threnody and took off her scarlett shawl, the colour of poppies, the colour of sacrifices, the colour of her menses, and, since her fear did her no good, she ceased to be afraid.
Eroottista ja humoristista feminismiä
Carter on kirjoittanut useita feministisiä teoksia, jotka ovat myöskin sensuelleja ja ihania kauhunväristyksiä tuottavia. Carterilla on kyky tuottaa teksteihinsä humoristisia sävyjä ilman, että tekstit muuttuvat farssiksi tai niiden eroottisuus latistuisi pikkutuhmaksi kihertelyksi.
Tässä parhaillaan aiheena olevassa novellikokoelmassakin on monien mielestä feministisiä piirteitä, ja sitä ovat ainakin aktiiviset ja toimeliaat naishahmot. Mielestäni on kuitenkin erikoista, että kun kokoelman tarinoissa vain yhdessä on naispuolinen hirviö, tämä nainen ei oikein osaa olla roolissaan, sekoilee tekemisissään ja on epävarma. Hän ei siis ole samalla tavalla voimakas ja julma, mitä pari muuta miespuolista hirviöhahmoa on.
Novellikokoelman suomennos Verinen kammio ja muita kertomuksia on mielestäni hyvä. Siinä tavoitetaan Carterin omalaatuinen, nautiskeleva ja esteettinen kieli, joten novellien tunnelma pysyy viehkeästi kalmantuoksuisena. Löytyy ainakin Helmet-kirjastojen valikoimasta. 😉
Ylihuomenna päästään taas vaatekaappia koluamaan ja esittelen asun, jota olen muun muassa käyttänyt perhejuhlassa!
Kommentit
Lähetä kommentti