Sohung Designs -mekko

Ostin tämän mekon 2015 New Yorkista. Olin siellä pääsiäislomalla ja kolusin taidemuseoita ja muita turistinähtävyyksiä. En valitettavasti muista kovin tarkkaan, mistä oikein tämän mekon ostin, mutta se oli eräänlainen basaari designtuotteille. Ei siis mitään huippumuotia vaan alternativehenkisiä uudehkoja brändejä sekä nuoria suunnittelijoita. 

Näin tämän mekon mallinuken päällä ja se oli niin hauska ja oudon noitamainen ja alienmainen samaan aikaan, että tiesin haluavani vaatteen itselleni. Vaatteen merkki on Sohung Designs ja he valmistavat edelleen hyvin mielenkiintoisen näköisiä vaatteita. Kun kurkkasin heidän Etsyssä myymiään tuotteita, ne kirvoittivat takaisin muistoja tuosta kaupasta. 

Olin aivan unohtanut, että heillä oli myynnissä myös mielenkiintoisia kravateista tehtyjä vöitä, jotka toimisivat oikein hyvin ostamani mekon kanssa. Olin kuitenkin opiskelija tuohon aikaan, eikä minulla valitettavasti ollut varaa ostaa sekä mekkoa että vyötä. Järkeilin, että voisin hankkia vyön myöhemmin ja että mekko näyttäisi myös monien muiden vöiden kanssa hyvältä. Sekä myöskin ihan ilman vyötä. 

Vaate on tekokuitua, mutta se on ihanan raskaan tuntuinen ja laskeutuu nätisti. Se ei kuitenkaan ole kovin helppo tai käytännöllinen vaate. Ensiksikin siinä käytetyn vetoketjun reuna voi rikkoa sukkahousuja. Toisekseen siinä ei kannata nostella käsivarsia kovin ylös, ellei halua samalla nostaa hameenhelmojaan lantion korkeudelle. 

Yhdistin mekkoon Biancon korottomat korkokengät, joissa on mielestäni hauskan futuristinen fiilis. Samanlaista scifimeininkiä on hieman näissä rannerenkaissa, jotka ovat jostakin Turun kirjamessuilta vuosia ja vuosia sitten hankitut. 

Kaulakoruksi valitsin violetin kiviriipuksen, jonka olen myös hankkinut New Yorkin matkaltani. Kyseinen kivikoru on täysin uustuotantoa, mutta löysin sen eräänlaiselta "antiikkitorilta", jossa kyllä myytiin iloisesti niin aidosti vanhoja tavaroita kuin viikko sitten valmistettua muovikrääsää.

Yllättävän moni tuolla matkalla kohtaamani ihminen kuvitteli minun olevan venäläinen, ja eräskin antiikkitorin myyjä kysyi asiaa oikein innoissaan. Hän oli pettynyt, kun vastasin kieltävästi. Veikkaan, että jos olisin osannut hänen ja hänen kavereidensa äidinkieltä, olisin saanut jonkun vanhan kellon tavallista huokeammalla hinnalla.

Minkä maan kansalaiseksi sinua on luultu ulkomailla? Olisi hauskaa kuulla! 😊