Kompensaatiota vai mahdollisuuksien huomaamista?

Ihmissuhteet eivät muodostu tyhjiössä, vaan kumppanin muut suhteet saattavat vaikuttaa siihen, millaisia asioita kaipaa omaan elämäänsä. Olen huomannut, että kun Leijonalla on sutinaa useamman kanssa tai merkityksellinen toinen suhde, minäkin kaipaan sellaista enemmän elämääni. Tällainen vaikutus ei ole automaattisesti paha asia, mutta ainakin itse koen tärkeäksi, että ymmärrän, mistä haluni tai tekoni kumpuavat.

Kirsikankukkia.
Kuva Mabel Amber, who will one day Pixabaystä.

Riittävästi läheisyyttä

Jos Leijonalla on paljon menoja muiden kanssa, se tarkoittaa, että meillä on vähemmän yhteistä aikaa. Meillä ei ole niin paljoa yhteisiä hetkiä, joissa huomioisimme toisiamme tai osoittaisimme toisillemme hellyyttä ja läheisyyttä. Tunteiden voimakkuus ei siis vähene, mutta niille olevan ajan määrä vähenee.

Olen huomannut, että haluan ja tarvitsen kohtaamista ja läsnäoloa muilta ihmisiltä "tietyn määrän", jotta koen itseni tyytyväiseksi. Minulle on tärkeää viettää aikaa ystävieni kanssa, mutta kaipaan myös kontaktia sellaisen tai sellaisten ihmisten kanssa, joilla on intiimimpi kiinnostus minua kohtaan ja minulla heitä kohtaan.   

Haluan viettää aikaa ihmisen kanssa, johon olen kiintynyt ja jonka kanssa molemmat pidämme toisiamme puoleensavetävinä ja mielenkiintoisina. Jos tätä ei ole tarpeeksi, minulle saattaa tulla tunne, että en ole mielenkiintoinen tai merkityksellinen. Tuollaisia ajatuksia ei siis tule helposti, vaan jos intiimien suhteiden puutosta on jatkunut hyvin pitkään. 😄

Mielestäni on hyvä, että olen tajunnut tämän itsestäni, ja rakennan ihmissuhteitani sen mukaan, että saan niistä kaipaamiani asioita.  

Kompensaatio ei johda onneen

Suurin huoleni on ollut, yritänkö alitajuisesti kompensoida jotain, jos Leijonan muut suhteet saavat aikaan sen, että alan etsiä uusia leikkikavereita tai seurustelukumppania. Yritänkö osoittaa, että minullakin on vientiä? Tunnenko sittenkin sisimmässäni itseni hylätyksi, vaikka järjellä tiedän, että Leijonan muut suhteet eivät tarkoita, että minä olisin muuttunut vähemmän tärkeäksi?

Epäilen, että tuollaiset epävarmuudet ovat pieni osasyy siihen, miksi alan kaivata itsellenikin uusia jännittäviä seikkailuja. Pyrin kuitenkin siihen, että tuollainen näyttämisen halu tai reaktio toiseen ei ole syy, miksi aloitan uuden suhteen. Ei ole hyvä juttu, jos haalii itselleen uusia suhteita vain, koska toisellakin on niitä. Olisi hölmöä ja epäreilua olla suhteessa jonkun kanssa sen takia, että haluaa osoittaa jollekulle kolmannelle (tässä tapauksessa minä Leijonalle), että ei ole jäänyt yksin.

Tuo näyttää kivalta, toimisikohan se minullekin?

Kolmas tapa, jolla Leijonan muut suhteet voivat vaikuttaa minuun on positiivinen esimerkki. Eli kun näen, että toinen on onnellinen ja iloinen, alan ajatella, että minustakin voisi olla kivaa tehdä tuollaisia asioita, joista minulle tulisi samanlainen fiilis. 

Vähän sama kuin jos on kaupungilla ja näkee jätskitötteröä syövän ihmisen, ja ajattelee, että "olisipas kiva syödä jätskiä". Siinä ei tule mitään kateutta, että miksi tuolla on jätskiä ja minulla ei, vaan tulee mieleen mahdollisuus, jonka toteuttaminen voisi olla kivaa. 

Minulle itselleni näiden motiivien pohtiminen on ollut tärkeää, koska se auttaa minua ymmärtämään, mitä oikeasti kaipaan itselleni ja mikä tekee minut onnelliseksi. Kun tunnistan tarpeeni, voin toimia niin, että edistän onnellisuuttani. Tarpeidensa ja motiiviensa pohtimisesta ei ole hyötyä ainoastaan ihmissuhdeasioissa, vaan olen viime aikoina pohtinut myös paljon muita elämäni osa-alueita, kuten työtä ja mitä asioita haluan saavuttaa ammatillisesti.

Kommentit