Jos satut olemaan mieltynyt synkkään tyyliin ja tykkäät neuloa, tässä ihanat sukat, jotka voi valmistaa itselleen vaikka takkatulen äärellä istuessa!
Eräs kaverini teki minulle ihan mielettömän hienot kirjoneulesukat sekä niihin sopivat lapaset. 🧡 Itse en ole koskaan kokeillut tehdä mitään näin näyttävää, vaan olen lähinnä tehnyt Tim Burtonin elokuvien estetiikkaa henkiviä raitasukkia perinteisellä Novitan 7 veljestä -langalla. Ystäväni kuitenkin kertoi, että nämä Lumi Karmitsan kehittämät mallit eivät ole kovin monimutkaisia, joten myös kirjoneuleiden tekoa aloitteleva pystyy saamaan nättiä jälkeä aikaiseksi.
Sukissa on yleensä vain kahta eri väristä lankaa kerrallaan kuljetettavina, joten ne eivät (kuulemma) mene niin helposti sotkuun.
Kaverini oli bongannut neuleohjeen ihan kirjasta, mutta koko opusta ei tarvitse hankkia, jos vain yksi tietty malli kiinnostaa. Sukkien ohjeet ovat myös Ravelrystä. Mallin nimi on Always a Bridesmaid / Häitä odotellessa.
Lapasista on oma ohjeensa, mutta nimi on sama. Karmitsalta on julkaistu useampi neuleopas, ja nyt en valitettavasti ole ihan 100 % varma, missä niistä juuri nuo kalmaiset neulekuviot olivat. Olen melko varma, että se oli Villisti villasta. 😅
Arvostusta vai hilloamista?
Huomasin itsessäni muuten yhden kummallisen piirteen liittyen näihin ystäväni tekemiin sukkiin. Koska ne ovat mielestäni tosi hienot, varon likaamasta niitä. Pelkään kai, että lanka menisi nuhruiseksi pesukoneessa tai jotain muuta vastaavaa. Tästä seuraa se, että käytän sukkia harvoin. Ja tästä seuraa äärimmäisissä tilanteissa sitä, että omistan nätin asian, mutta se pölyttyy kaapissa, koska en raaski käyttää sitä.
Lopputulos on, että esineestä tai vaatteesta ei ole mitään iloa, jos sitä ei käytä. Minulla on ollut tätä samaa käytöstä muidenkin vaatteiden kanssa (joita on hankala pestä vaikka koristeellisten helmiompelusten takia) sekä muun muassa kynttilöihin liittyen. Ostan siis nättejä kynttilöitä, mutta sitten en raaski polttaa niitä. Mikä on ihan hölmöä: ne tuotteet on tarkoitettu tuhottaviksi.
Olen yrittänyt pähkäillä, onko tämä opittu vai peritty tapa. Onko tässä kyse kenties jostain alitajuisesta hamstraamisesta? Vai onko kyse jostain materian yliarvostamisesta, ja sitten hillotaan jotain juttuja erityistilanteita ja juhlia varten?
Useimpien muiden asioiden suhteen olen onnistunut omaksumaan sellaisen mentaliteetin, että huomenna saatan jäädä auton alle, joten kannattaa nauttia tänään. Mutta näköjään en villasukkien ja kynttilöiden suhteen. 😂
Tietysti on mukavaa, jos on juhlia varten jotain spessuja asioita tai asuja, mutta yleisesti ottaen arkea on huomattavasti enemmän, joten sen iloihin kannattaa panostaa enemmän. Mikä järki oikeastaan on käyttää vaikka satoja euroja vaatteeseen, jota käyttää kolme kertaa elämänsä aikana juhlissa? Eikö kannattaisi ennemmin panostaa laatuun ja kestävyyteen vaatteessa, jota käyttää miltei joka päivä?
Onko sinulla vastaavanlaista hilloamista? Miten pääset yli noista ajatuksista? 😊
Tosi viehättävät sukat! Oon kattellu noitten ohjetta jo pidempään kehtaamatta ostaa kun tiedän, etten vaan jaksa itse tehdä saati sitten selvittää, miten se tehdään, kun kirjoneuletta en ole pahemmin tehnyt.
VastaaPoistaTäytyy kyllä myöntää, että joidenkin vaatteiden ja asusteiden käyttämiseen on iso kynnys, mutta silloin yleensä on kyseessä rahallisesti arvokas tuote, eikä niinkään tunnearvoltaan tärkeä. Tunnearvollisia asioita osaan käyttää ihan hyvin, sillä ne kaipaavat mielestäni rakkautta ja vasta kun ne alkavat olla todella kuluneita, menen säästömoodiin. Omalla kohdallani siis oikeastaan ehkä vaikuttaa sosioekonominen asema: on viimein ollut varaa hankkia jotain kallista -> pelkään pilaavani sen eli "heittäväni rahat menemään". :D Mikä on ihan naurettava ajatus kun ne rahat ovat jo menneet.
Ihan sama homma mulla! Vaikka rahat on jo käytetty, kalliiden asioiden varomiseen liittyy toi ajatus, että jos sen menee pilaamaan, on hukannut rahansa. 😄
PoistaMä satuin lukemaan yhden Nemi -sarjakuvan, missä käsiteltiin juuri tätä aihetta, että sitä vaan jemmailee viimeiseen asti kaapeissa kaikkea, kun odottaa "tarpeeksi hienoa" tilaisuutta käyttää niitä (astiat, vaatteet, hienot juomat, you name it) - ja sitä tilaisuutta ei kuitenkaan välttämättä koskaan tule. Se oli jotenkin tosi hienosti tehty sarjakuvastrippi. Sen jälkeen olen surutta käytellyt kaikkea omistamaani :'D Viime vuosina omaksumani minimalistisempi elämäntapa myös osaltaan kannustaa siihen, että ei pidä kotona mitään, mitä ei tule käyttäneeksi.
VastaaPoistaSukat ovat söpöt, rakastan kirjoneuleita! ♥
Nyt kun mainitsit, muistan kans ton sarjakuvastripin! Se oli kyl tosi hyvä, ja pitäisi ottaa se taas ohjenuoraksi hamstrailun taltuttamiseen. 😄Mukava kuulla, että minimalistinen elämäntapa myös auttaa siihen, että ei hamstraa!
PoistaVitsit miten upeat sukat ja lapaset :O <3
VastaaPoistaJoo tunnistan tuon ajatuksen "käytän sitten kun tulee sellainen tilanne..." ööööööö niin koskas se sitten päätyy päälle/käytettäväksi. Sit kirotaan kun pahimmassa tapauksessa oon saattanut lihoa jostain vaatteesta niin ettei se enää mahdukkaan päälle. -_-`
Toinen minkä huomaan itsessäni on se, että harmistun kovasti kun arki-minä on tylsä, varmoihin vaatteisiin verhoutunut, huonon itsetunnon omaava persoona. Sen sijaan voisin olla rohkeasti näyttävä, saada itselle hyvää oloa siitä että on panostanut omaan ulkonäköön muulloinkin kuin häissä ja hautajaisissa. Tämä nostattaisi myös sitä itsetuntoa kun ei tuntisi oloaan harmaaksi hiirulaiseksi. Joku vipu tarvitsisi saada käännettyä aivoissa eri asentoon että alkaisi toimimaan toisella tavalla.
Yks mihin myös sorrun "halpaan kun ei ole varaa kalliimpaan"... Taas yks asia minkä tiedostaa mutta ei osaa korjata. Ottaisi edes joskus asiakseen säästää rahaa siihen laadukkaaseen ja näyttävään asuun ja voisi sitä käyttää usein ja se istuisi kunnolla sen sijaan, että ostaa sitä halpaa ok vaatetta, joka ei ehkä istukkaan kunnolla päälle.
Mielenkiintoista pohdintaa, ja pystyn tosi hyvin samaistumaan! 🧡 On niin vaikea arjessa jotenkin jaksaa pitää itsestään huolta ja elää sellaista elämää, jossa nauttisi arjesta. 😕
PoistaOmpas upeat! Tallensin ohjeet kirjanmerkkeihin, jos sitä jossain vaiheessa innostuisi kokeilemaan. Olenkin halunnut neuloa itselleni pitkään jo jotain pääkalloteemaista. :)
VastaaPoistaVanhemmilla ihmisillä tuollainen hilloaminen varmasti johtuu pula-ajasta, neulon joka jouluksi ukille jotain, mutta hän ei raaski käyttää etteivät kulu. :D Mutta en tiiä mistä se meidän sukupolvella johtuu, ettei jotain raaski käyttää. Mulla on paljon ihania kenkiä, joita en raaski käyttää, ettei niihin tule kulumaa. Huomaan myös, että en raaski heittää roskiin loppuun kulutettuja lempparivaatteita/laukkuja/kenkiä, vaikka mikä järki jemmata sellaisia asioita, joita ei enää pysty käyttämään? :D