Mustaa ja vanhaa roosaa ulkoiluvaatteissa

Vihdoinkin sain itse√§ni niskasta kiinni ja sovittua Leijonan kanssa asukuvien ottamisesta. ūüėĄ N√§m√§ kuvat ovat nyt p√§√§si√§iselt√§, kun l√§hdimme aurinkoisella s√§√§ll√§ ulkoilemaan. En ole yleens√§ panostanut urheiluvaatteisiini, ja aloin jossain vaiheessa mietti√§, ett√§ jos niihin v√§h√§n panostaisi, olisiko liikuntakin kivempaa. 

Nainen istuu sataman laiturilla. Päällä vanhan roosan värinen ulkoilutakki, mustat housut, viininpunaiset säärystimet, nuden väriste lenkkarit.

Ainakin vaatteen kuuluisi olla teknisesti soveltuva, ja käytyäni muutamana sateisena iltana lenkillä, totesin, että taidan tarvita jonkinlaisen kuoritakin. Olin suunnitellut hankkivani sen Kierrätyskeskuskesta tai vastaavasta, mutta eräilyä enemmän harrastanut Leijona huomautti, että noissa vaatteissa on valitettavasti parasta ennen -päiväys. Vettä hylkivät ominaisuudet rupsahtavat varsinkin, jos vaatetta ei ole huollettu oikein. Kannatti siis hankkia nyt uusi takki, josta yritän pitää mahdollisimman hyvää huolta.

Nainen seisoo veden äärellä, päällä vaalean roosan värinen ulkoilutakki, ja viininpunainen toppi. Kaulassa pääkallohuivi. Päässä aurinkolasit.

Minulla on nyt ollut jo useamman vuoden verran vaihe, että pidä tosi paljon vanhasta roosasta ja muista hempeämmistä väreistä. Mustaan yhdistettynä, tottakai. Siinä on varmaan jokin dekadenssin ja rappion tunnelma, vaikka kovin dekadentilta minusta ei tunnu näissä urheiluvaatteissa. Joka tapauksessa päätin, että haluan joko turkoosin tai sitten jonkun puuteria tai vanhaa roosaa muistuttavan sävyn takkiini. Kun takki oli löytynyt, se määritti sitten kaikkien asusteiden ja kenkien sävyn.

Pipo: Husky, ostettu Prismasta
Aurinkolasit: Glitter
Vaalea kuoritakki: Patagonia, ostettu Weekendbeeltä
Musta juoksutakki: Li-ning, taidettu ostaa XXL:stä
Käsineet: Mutka, ostettu Sokokselta
Kaulahuivi: kaverilta saatu joululahja
Toppi: Seppälä
Legginsit: Stadium
Säärystimet 7 veljestä -langasta itse neulotut
Kengät: Salomon, ostettu Intersportista

Urheilutoppina on tavallisessa käytössä liian nuhjaantuneeksi muuttunut perustoppi. En tykkää sellaisista teknisistä urheilutopeista, jotka alkavat a) heti haista ja b) niissä tulee helposti kylmä, koska ne siirtävät lämpöä pois keholta.

Vision toteuttamisessa haasteita

Minulle tulee aina välillä vaatteisiin ja asuihin liittyen visioita, joihin minulla ei ole olemassa sopivia palasia. Kun olin ostamassa itselleni uutta, oikeasti tuulta ja sadetta pitävää urheilutakkia, Kehitin mielessäni lookin, jonka haluan toteuttaa. Harmi vain, ettei se perustunut olemassa oleviin vaatteisiin, saati sitten sillä hetkellä muodissa oleviin väreihin.

Nainen seisoo laiturilla, päällä vaaleanpunainen ulkoilutakki, mustat legginsit, viininpunaiset säärystimet, puuterin väriset lenkkarit.

T√§m√§ tarkoittaa, ett√§ joko joudun joustamaan visiostani tai sitten sen koostaminen on eritt√§in hidasta. Joskus visio j√§√§ jopa toteutumatta. T√§ss√§ nimenomaisessa asussa, jonka p√§√§palikka on tuo Patagonian takki, haluaisin tietynlaista l√§mmint√§ viininpunaista v√§ri√§ asusteisiin. S√§√§rystimet oli jo ennest√§√§n, mutta pipon etsimisess√§ kesti kauan ja urheiluun soivaa kauluria/tuubihuivia en ole l√∂yt√§nyt viel√§k√§√§n. Viime talvena muotia ollut viininpunainen oli mielest√§ni liian kylm√§√§ ja luumuun vivahtavaa. ūüėÖ Se ei siis ollut sopivaa asuihini.

Paremmat valinnat ovat joskus vaikeita

Lis√§ksi on hankalaa olla nirso vaatteiden ulkon√§√∂n suhteen, kun on mieless√§ jo muutenkin erilaisia rajoittavia tekij√∂it√§, kuten vaatteen ekologisuus tai vastuullinen tuotantoketju. Kirppareilta ei tietenk√§√§n l√∂ydy jotain tietty√§, kun sit√§ juuri etsii. Ja nettiputiikeista tai kivijalkaliikkeist√§ ei m√∂ysk√§√§n v√§ltt√§m√§tt√§ l√∂ydy sit√§ juuri t√§ydellist√§ asiaa. En nimitt√§in halua hankkia mit√§√§n v√§ltt√§v√§√§, jos joudun hankkimaan sen uutena tai firmalta, joka ei ole vakuuttavasti ekologinen tai kest√§v√§ valinnoissaan. 

Kirjoitin vakuuttavasti ekologinen, koska ihan rehellisesti en jaksa aina olla todella perinpohjainen ja tehd√§ tarkkaa taustaty√∂t√§ selvitt√§ess√§ni, ovatko jonkun firman v√§itt√§m√§t todella faktaa. Esimerkiksi kun aloin etsi√§ itselleni k√§ytt√§m√§t√∂nt√§ urheilutakkia, aloitin googlaamalla “eettinen urheiluvaate” tai jotain vastaavaa. Siit√§ p√§√§dyin muutaman firman sivuille. Tutkailin kauppojen esittelyj√§ ja tuotekuvauksia ja kun ne olivat vaikuttaneet tarpeeksi vastuullisilta ja rehellisilt√§, aloin katsoa valikoimista itselleni sopivaa takkia. 

Löysin kaksi kivaa takkia, mutta toisesta ei ollut oikein millään myyjällä minun kokoani kyseisessä värissä. Sellainen olisi lopulta löytynyt jostain EU-alueen ulkopuolelta, joten totesin, että se toisiksi paras vaihtoehto, joka oli myös tosi kiva, olisi riittävän hyvä. Takin olisi saanut pikkuisen halvemmalla joltain saksalaiselta firmalta, mutta koska olin hyödyntänyt Weekendbeen sivuilla olevia tietoja, halusin ostaa sen sieltä.

Nainen ulkoiluvaatteissa, päässä viininpunainen pipo.


Aina ei jaksa

En tietenk√§√§n hanki ihan jokaista ostostani k√§ytettyn√§ tai vastuullisuussertifikaatilla koristettuna. Olisi tosi hienoa, jos voisin/onnistuisin siin√§, mutta hyv√§ksyn sen, ett√§ olen koko ajan matkalla parempaan suuntaan. ūüėä Esimerkiksi t√§ss√§ asussa valitsin ostaa Husky-pipon uutena, koska kyseess√§ oli sent√§√§n suomalainen merkki ja v√§ri oli vihdoinkin se l√§mmin viininpunainen, jota olin mets√§st√§nyt melkein koko talven. Ja aurinkolasit olin valinnut kerran ohikulkiessani Glitterist√§, kun mietin, ett√§ tarvitsisin uudet aurinkolasit vanhojen naarmuuntuneiden tilalle.

Kuvassa nudet lenkkarit, punaiset säärystimet, aurinkolasit ja mustat nahkahanskat puisella penkillä.

Jos kuitenkin suurin osa kulutuskäyttäytymisestäni on ekologisien ja vastuullisten arvojen mukaista, uskon, että sillä on pikkuhiljaa merkitystä. Jos siis muutkin ihmiset tekevät niin. Bisneksien on pakko muuttua, jos niiden asiakkaat eivät suostu enää suostu ostamaan materiaa, jota on tuotettu vastuuttomasti, työntekijöiden oikeuksia polkien tai luontoa tuhoten.

Nainen päällään vanhan roosan värinen ulkoilutakki ja kaulassa pääkalloilla kuvioitu musta huivi.

Käytän lenkkeillessä usein tätä pääkallohuivia, jonka olen saanut muutama vuosi sitten kaverilta joululahjaksi. Olimme viettämässä kaverijoulua pienellä porukalla ja sopineet, että joululahjoihin ei saa käyttää rahaa. Niiden tulee siis olla esimerkiksi omia esineitä, jotka on valmis antamaan eteenpäin ja joista uskoo toisen ilahtuvan. Minusta se oli tosi mukava konsepti, ja voisin yrittää ehdottaa, että se toteutettaisiin tulevana jouluna, miten ikinä olenkaan sitä juhlimassa. Se on sekä ekologinen että toivottavasti hyvin persoonallinen lahjomistapa.

Kommentit