Tuunattu kirjahylly: maalausvinkkejä ensikertalaiselle

Muuton seurauksena olen uudistanut sisustusta ja päädyin tuunaamaan työhuonettani varten kirjahyllyn ja työpöydän. Tänään esittelen kirjahyllyn ja kerron, mitä asioita opin kantapään kautta tässä projektissani.

Esivalmistelut: niitä on paljon

Tiesin, että maalattavien huonekalujen pinta kannattaa karhentaa, jotta maali tarttuu paremmin. Mutta en ollut tajunnut, että se muuten vie aikaa. Varsinkin, jos haluaa hyvän lopputuloksen. Minä en ollut maalaamassa huonekaluja siksi, että tykkäisin DIY-hommista, vaan koska mistään ei saanut sellaista huonekalua, jonka halusin. Toisin sanoen en ollut kiinnostunut ähräämään ja nysväämään, vaan toivoin projektin olevan nopeasti valmis. Ihan turha kuvitelma, kun otti huomioon, miten taitamaton ja tietämätön olin!

Eka vinkki: Asennoidu siis, että tämä on usean päivän projekti. Minä kuvittelin, että kun tulee fiilis maalata, voisin hoitaa sen parissa tunnissa. Sen sijaan opin, että kaikki ekan inspiraation puhti meni alkuvalmisteluihin. Huonekalun pinnan joutuu käymään läpi ainakin pari kertaa ennen kuin voi korkata maalipurkin. 1 - 2 kertaa hiomapaperilla, jotta pinnasta tulee tasaisen karhea kaikkialta, ja sen jälkeen hiomapöly pyyhitään huolellisesti mikrokuituliinalla. 

Toinen esivalmisteluihin liittyvä vinkki: jos hiomisen on tehnyt siinä tilassa, jossa aikoo maalata, kannattaa ilmaan sumutella puhdasta vettä runsaasti. Sen avulla ilmassa leijuvat pölyt muuttuvat raskaiksi ja laskeutuvat maahan. Sumuttelun jälkeen kannattaa vielä pyyhkäistä huonekalun pinta, jos siihen on laskeutunut pölyä ja kosteutta.

Unohdin ottaa kuvan kirjahyllystä alkuperäisessä kunnossa, mutta se oli tavallisen ruskea. Haaveenani oli saada aikaiseksi kirjahylly, jossa ulkopinta on luun valkoista ja sisäpinnat viininpunaista. Toivoin, että lopputulos olisi kivan vampyyrimainen sen sijaan, että ihmisille tulisi ekana mieleen Marianne-karkit 😅 Käyttämäni värisävyt olivat Tikkurilan Gardenia (F309) ja Granaattiomena (M423).

Huonekalumaali on kummallista

Kun vihdoin pääsin maalaamaan, olin ihan ihmeissäni siitä, miten kummalliselta huonekalumaali tuntui maalatessa ja miten se käyttäytyi. Olin hankkinut käyttööni Tikkurilan Helmi 80 -nimistä kalustemaalia, joka on itsestään siliävää (tai levittyvää) ja jossa on suht korkea kiilto. Tikkurilan ohjeet olivat hyvin yksinkertaiset, maalaa huonekalu kerran tai kahdesti. 

Niistä ei siis ollut kovin paljoa apua, kun kriiseilin maalisuti kourassa, että kuinkakohan paksu maalikerroksen kuuluu olla, ja että maali on ihme siirappia, jota en saa levittymään tasaisesti ilman, että sitä on pinnalla niin paljon, että se alkaa valua. 

Sudin alkuun kaapin pintaan ohuemman kerroksen, ja lopputulos oli aivan kauhea. En tiedä, mitä oikein olin säheltänyt, mutta pinta oli jäänyt läikikkääksi ja epätasaiseksi. Olin maalannut kirjahyllyn ulkopinnat hylly pystyasennossa, ja maalista oli tullut karmeita valumajälkiä, joita jouduin sitten hiomaan pois ennen seuraavaa maalausta. Ja tietysti myös pyyhkimään hiomajäljet ja sumuttelemaan ilmaa vedellä, jotta hieno maalipöly ei pilaisi seuraavaakin maalikerrosta.

Kolmas vinkki: jos huonekalu on iso tai korkea, kannattaa maalata sivu kerrallaan niin, että maalattava sivu on pöytämäisenä tasona. Tällöin painovoima ei kisko maalia enemmän alareunaan. Tämä tarkoittaa, että maalausurakka pitenee useiden päivien projektiksi, mutta ensikertalaisen on tällöin helpompi saada aikaan siisti maalipinta.

Neljäs vinkki: itsestään levittyvä kalustemaali on maalaushetkellä siirappista, mutta kuivuessaan muuttuu ohuemmaksi kerrokseksi. On hyvin mahdollista, että maalatessani levittelin maalia pinnalle liikaa, ja siksi minulla oli niin paljon haasteita reunoille muodostuvista valumajäljistä ja pisaroista. Niihin liittyen seuraava vinkki 👇🏽

Viides vinkki: kun pinnan on saanut valmiiksi, kannattaa jäädä kalusteen luokse hengaamaan ja pyyhkäistä siveltimellä vielä muutamaan otteeseen reunoja, jos niihin alkaa muodostua roikkuvaa maalipisaraa. Voi tuntua nysväämiseltä, mutta lopputulos on siistimpi. Jos siis on maalatessaan epävarma sopivasta maalin määrästä, kuten minä. 😊

Apuvälineitä siistimpään lopputulokseen

Kuudes vinkki: tämä on erityisesti huonekaluille, joissa on pieniä reikiä, jotka eivät saa peittyä maalilla. Tarkoitan nyt esimerkiksi kirjahyllyssä kohtia, joiden avulla voi säätää hyllyn korkeutta. Minulla toimi hyvin jäykähkön lehden sivuista revityt paperitötteröt. Tein parin kolmen sentin korkuisia paperirullia, jotka tökkäsin tappien koloihin. Rullat kiertyivät auki sen verran, että ne painautuivat tiiviisti kolojen seiniä vasten. 

Yritin maalatessa sutia maalia vähemmän kolojen luo, mutta en tiedä, oliko siitä mitään hyötyä. Annoin maalin kuivua runsaan tunnin ja kävin sitten nappaamassa tötteröt pois. Käyttämäni maalin kuivumisaika oli 8 tuntia, ja sanoisin, että tötteröt olisivat varmaan voineet olla paikoillaan 2 - 3 tuntia ilman, että poisotto olisi vaurioittanut maalipintaa. Ja silloin ei ehkä olisi ollut niin suurta riskiä, että maali on niin tuoretta, että alkaa valua koloon. Lopputulos oli kuitenkin hyvä, ja hyllyjä voi säätää mihin korkeuteen haluaa. 

Vielä seitsemäs vinkki maalaamiseen: jos on tekemässä huonekalua, jossa on useampia värejä, hyvin kostutetusta sienirätistä on hyötyä. Maalipintojen välinen raja saadaan yleensä aikaan teipillä, mutta kun teippiä poistaa heti maalauksen jälkeen, saattaa huomata, että teipin alle on tihkunut maalia. Tässä vaiheessa sieniliinalla voi pyyhkäistä rajaa pitkin, jolloin siitä tulee siistimpi. HUOM. Tätä vinkkiä olen testannut nyt vesiliukoisella maalilla.

Ihan kaikkien teippausteni alta en pyyhkinyt tuhruja, sillä maalia tarvittiin kaksi kerrosta. En viitsinyt poistaa teippiä, tsekata rajaa, antaa sen kuivua, teipata uudestaan ja maalata uudestaan. Ajattelin, että voin myös korjailla ylimenneitä punaisia roiskeita valkoisella maalilla, jos ne häiritsevät. Ja tavallaan joistain noista pikkuroiskeista tulee söpöllä tavalla kauhuviba, joten jätin ne. 😊

Yhteenveto

Koska en ole tottunut tekemään isoja DIY-projekteja, kokemus oli aika kamala. Kirjaimellisesti itkin projektin aikana, mutta nyt kun katson kirjahyllyä työhuoneessani, se oli sen arvoista. Lopputulos ei ole täydellinen, mutta tarpeeksi hyvä. Ja jos jonain päivänä haluan parannella hyllyn pintoja, osaan hoitaa maalausurakan paremmin ensi kerralla.

Toivottavasti näistä erehdyksistäni ja säheltämisistäni koostetuista tiedoista on hyötyä jollekulle toiselle!