Puutarhahaaveita ja -pelkoja

Toinen kesä omakotitalossa lähestyy, ja tänä vuonna olen aikeissa tehdä jotain puutarhalle. Edellinen kesä meni uuteen taloon ja kesäkuussa saapuneisiin koiriin tutustumiseen ja käytännön arjen opetteluun, joten tein tietoisen valinnan, etten edes yritä tehdä mitään pihalle.

Edellisten omistajien jäljiltä pihalla on pari viinimarjapuskaa, raparperia sekä muutama viljelylaatikko. Kahdesta laatikoista kasvoi edelliskesänä mansikoita ja vieressä maassa myös minttua. Muuten laatikoiden sisus taisi olla enemmän tai vähemmän rikkaruohoja.

Mansikan lehtiä pilkistää esiin viljelylaatikosta.

Unelmoin hyötypuutarhasta, jossa kasvaisi enemmän marjoja ja lisäksi viljelylaatikoissa yrttejä ja muuta syötävää. Näitä haaveita varjostaa kuitenkin sisuksissa nakertava epävarmuus. Minulla on haaveiden lisäksi myös puutarhapelkoja.

Mitä ihmeen puutarhapelkoja?

Huomaan, että minulla on aika paljon huolta siitä, että en onnistu puutarhaprojektissani. Pelkään, että en saa kasveja kasvamaan, ja haaveilemani vadelmapuskat eivät juurru kunnolla. Pelkään, että käytän useita satoja euroja, ja lopputuloksena on kitulias ja ruma piha.

Yksi taustalla olevista syistä on se, että minulla on ollut jo pari vuotta haasteita huolehtia huonekasveista. Okei, kun meille saapui kaksi koiraa, tein myös tietoisen valinnan, että keskityin niiden hyvinvointiin. Sanoinkin Leijonalle ääneen, että en vain pysty tämän lisäksi pitämään yllä huonekasveja. Pari rehua on poistunut kompostiin, mutta muutama on sentään  vielä hengissä.

Toinen syy epävarmuuteeni on, että olen ollut puutarhan kanssa tekemisissä viimeksi lapsuudessa, ja silloinkin kokemukset olivat köykäisiä. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta onnistuin useimmiten tappamaan kasvit, joita olin vanhemmiltani kinunnut. Joko tapoin ne kuivuudella tai sitten ylikastelin. Mikään kasvi ei pysynyt niin pitkään hengissä, että tuholaishyönteisistä olisi ollut riesaa.

Mitä tehdä voittaakseen pelkonsa

Minua jännittää aika paljon, otanko hoidettavakseni liian ison palan kerralla. Siksi mietinkin, että en ehkä halua edes yrittää ottaa kaikkia viljelylaatikoita käyttöön. Toisaalta, eipä siitä olisi suurta vaivaa istuttaa kaikkiin, jos yrittää valita jotain todella helppohoitoista. 

Mietin kuitenkin, pystyisinkö olemaan tyytyväinen, jos vain 30 % laatikoista onnistuisi ja saisin satoa. Vai koenko onnistuneeni vain, jos lähes kaikki viljelyksistäni onnistuu, vaikka se sitten tarkoittaisi vain yhtä viljelylaatikkoa? Olen aiemmissa blogikirjoituksissa pohtinut paljon vaativuutta itseä kohtaan, ja se tuntuu haittaavan tätäkin projektia. Enhän muuten pelkäisi epäonnistumista niin paljon. 😔

Viljelylaatikoita, joissa ei vielä ole kasveja.

Voittaakseni tämän puutarhapelkoni minun on onnistuttava asettamaan odotukset ja tavoitteet oikein. Nyt virallisesti ja julkisesti vannon, että jos edes vadelmapuskat jäävät henkiin, olen tyytyväinen. Jos kaikki yrtit ja lehtikaalit kuukahtavat ensimmäisen sadon jälkeen, se on okei. En yritä mitään sen suurempaa viljelystä, kylvän vaikka kaikkiin laatikoihin samaa yrttiä, ehkä joku niistä kasvaa. Sitten jos vielä oikeasti omassa päässäni uskon tämän… 🙈

Viljelysuunnitelma

Mitä kaikkea sitten olen aikeissa kasvattaa? Ihan kuten erilaisten muidenkin DIY-projektien kanssa, en ole tekemässä tätä vain, koska itse tekeminen on kivaa. Olen hyvin paljon kiinnostunut lopputuloksesta, mikä voikin olla suuri syy sille, että kasaan itselleni niin paljon paineita ensikertalaiseksi.

Onnistumisen kokemuksia saadakseen kannattaisi viljellä jotakin helppoa, mutta en ole kiinnostunut viljelemään esimerkiksi perunaa. Peruna on niin edullista kesällä, että en koe sen viljelyä vaivan arvoiseksi. Yrttipuskissa ei ole samanlaista hinnanlaskua kesällä, ja lehtikaalikin on ainakin tällä hetkellä reippaasti yli kympin kilo, joten niiden kasvattaminen itse houkuttelee enemmän. 

Marjapuskien sato on myös sellainen, jossa mielestäni hinta/vaiva-suhde on hyvä verrattuna kaupasta tai torilta ostettuun. Varsinkin vadelmien kohdalla. Tässä siis tämänhetkinen viljely- tai oikeastaan istutussuunnitelmani:

  • 2 vadelmapensasta
  • 1 - 2 karviaispensasta
  • mansikkaa
  • lehtikaalia
  • mangoldia
  • minttua, eri lajeja
  • timjamia
  • persiljaa
  • rosmariinia
  • piparminttua
  • meiramia

Näiden lisäksi on ennestään 

  • 3 pensasta mustaherukkaa, joista yhteen on taidettu juottaa hieman punaherukkapensasta
  • 1 karviaispensas
  • 2 pientä pensasta hunajamarjaa tai vastaavaa, en ole varma. Viime vuonna ei tullut ollenkaan satoa ja olen mahdollisesti antanut kuivuuden tappaa ne. 🙈
  • 1 hyvin pieni valkoherukan pensas (en ole varma, onko edes hengissä, oli niin kitulias viime kesänä)
  • raparperia
  • mahdollisesti minttua

Luvassa myös muuta pientä kunnostuspuuhaa

Istutusten lisäksi joudumme tekemään jonkinlaisia korjaustoimenpiteitä koirien jäljiltä. Takapihamme nurmikolta löytyy useampi kuoppa. 

Maassa oleva kuoppa, sen vieressä kumisaappaat.

Osittain koirien into kaivaa voi hyvinkin johtua siitä, että nurmikon alla on mönkinyt myyrä tai muu kaiveleva eläin. Maa nimittäin vajosi syksyllä muutamasta epäilyttävästi käytävän näköisestä kohdasta, kun sillä asteli. Toivon, että kaivelevat koirat ovat pelottaneet otuksen tiehensä, mutta varma asiasta ei voi olla.

Olisi myös mukavaa saada terassista miellyttävämpi tila oleskella, mutta en ole varma, riittääkö aika, energia ja budjetti harkitun kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Mieluusti hankkisin kalusteita kierrätettynä, mutta hyvän kokonaisuuden aikaansaamisessa voi silloin kestää.

Lisää unelmia ensi vuodeksi, jos tämä onnistuu

Olen katsonut puutarhaohjelmia ja videoita netistä, joissa opastetaan laatikkoviljelyn saloihin. Yle Areenasta katsomani puutarhaohjelmat ovat olleet laajemminkin pihapuuhaamisen inspiraatioksi, ja sieltä löytyikin vaikka mitä kivaa.

Yhdessä brittiläisessä puutarhaohjelmassa toteuttiin kartanopuutarhasta insopiroitunut piha, ja sinne tehtiin pieni leikkopuutarha (tai leikkokukkapuutarha). Ideana siis on, että voi omasta kukkapenkistä leikellä tasaisin väliajoin itselleen leikkokukkia maljakkoon. Ohjelmassa pieni kukkaviljelmä näytti ihanalta ja idea omasta leikkopuutarhasta tuntuu ylelliseltä. 

Onneksi tajuan, että tuollaisen järjestäminen itselle olisi kovan työn takana, enkä yritä tehdä sitä tänä vuonna. Se vaatisi myös paljon suunnittelua, jotta leikkopuutarhasta olisi iloa useita kuukausia. Sinne pitäisi laittaa sopivassa suhteessa eri aikoihin kukkivia kasveja, jotta kukkia olisi tarjolla keväästä syksyyn. Britteihin verrattuna meillä on myös erilainen ilmasto, joten en suinkaan voisi kopioida ohjelmassa ollutta yhdistelmää.

Harkitsen myös tänä tai ensi vuonna kahden pienen omenapuun istuttamista.

Onko sinulla jo pihasuunnitelmia?

Onko sinulla jotain keväisiä tai kesäisiä kasvisuunnitelmia? Entäpä vinkkejä, miten aloittelija voisi onnistua pitämään rehunsa hengissä? Tämä toiveikas puutarhuri kävi tallustelemassa aamutakissa pihalla ja arvioi marjapuskien vointia. Puutarhatöihin sitten vähän paremmat vaatteet. 😄

Nainen aurinkolaseissa, yllään musta kukkakuvioinen aamutakki.

Kommentit

  1. Tämä voisi kyllä niin olla mun kirjoittamani :D Meinaan jo saada puutarha-burnoutin, vaikka en ole laittanut kuin muutaman siemenen itämään... Näissä puutarhahommissa iskee helposti sellainen ylivireystila ja ahneus, varsinkin kun kaupoissa, lehdissä ja netissä on tarjolla jos jonkinmoista ideaa ja vaihtoehtoa, ja omaa ajankäyttöä on vielä hyvin hankala hahmottaa tämän asian suhteen.

    Se on juuri kuten sanoit, että täydellistä onnistumisprosenttia ei kannata tavoitella (eräs pro-harrastaja sanoi, että 60-70% onnistuminen on jo aika huikea) ja jokainen vuosi täytyy ottaa oppimisen kannalta :) Näihin asioihin vaikuttaa aina kaiken maailman säät, ötökät ja muut sellaiset, joihin ei välttämättä voi juuri itse vaikuttaa. Viime vuonna mä sain yhden kurkun ja kaksi kesäkurpitsaa, kun istutin ne penkkiin vähän liian myöhään eikä mullakaan ollut juuri aikaa panostaa pihaan, mutta onneksi edellisten asukkaiden marjapuska -ja omenasato toi hiukan lohtua xD Teillä on kyllä tosi oivallisen näköiset fasiliteetit siellä! Tsemppiä viljelyprojekteihin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ihanaa, voidaan olla toistemme tukiryhmä sitten kasvimaata koskevissa paniikeissa. 😄 Ja toivottavasti saat iloa ja menestystä puutarhahommissa. Mä vielä haaveilen omenapuusta, mutta ei ehkä tarvitse istuttaa sitä justiinsa tänä vuonna.

      Poista

Lähetä kommentti