Miten tehdä omasta arjesta merkityksellisempi ja onnellisempi

Edellisen postauksen lopussa mainitsin, että olen viime aikoina ollut kuormittunut, ja miten olen ajautunut käytösmalleihin, jotka eivät ole hyväksi. Ja että haluan muuttaa niitä. 

Ongelman ydin on ollut se, että olen esimerkiksi työpäivän jälkeen ollut niin väsynyt, että en jaksa tehdä mitään. Sen sijaan olen vain istunut katsomassa itsekseni leffoja tai tuijottamassa instagramin reelsejä. Loppuvaiheessa reelsien selaaminen keskeytti leffatkin noin 15 minuutin välein, koska keskittymiskykyni oli niin kärsinyt.

Minulla oli puolentoista kuukauden tauko tämän bloginkin kanssa, koska en vain jaksanut enää kirjoittaa, eikä keskittymiskykyni kestänyt niin pitkään, että olisin päässyt kahta ensimmäistä lausetta pidemmälle ennen kuin pakonomaisesti jo tartuin puhelimeen ja aloin tuijottaa tuntemattomien ihmisten sekalaisia meemivideoita. 

Reelseissä ei ole mitään vikaa

Reelseissä ei ole sinänsä mitään vikaa. Ongelma on se, mitä minä niillä teen ja miltä minusta tuntuu sen jälkeen, kun olen huomaamattani istunut selaamassa kännykkää 2 tuntia. Ongelma oli myös siinä, miten sosiaalinen media oli muuttunut minulle antisosiaaliseksi, koska en itse postannut mitään, enkä edes katsonut kavereideni juttuja saati kommentoinut niitä. Tuijotin vain aivottomasti jotain trendaavia goottien sisustusjuttuja ja mustaa huumoria viljeleviä koomikoita.

Instagramin feedin selaaminen oli mekaanista viihteen metsästystä, ja lopputuloksena oli muutamat naurut, olemattomat muistikuvat suurimmasta osasta näkemiäni asioita ja eltaantunut tunne, että olisin voinut tehdä jotain antoisampaakin, mutten osannut tai jaksanut keksiä, mitä se olisi.

Ideoita mielekkäämmäksi tekemiseksi

Olen nyt tietoisesti alkanut tehdä jotain muuta, mutta se on vaikeaa. Ihminen valuu helposti takaisin vanhoihin toimintatapoihin, ja uusien “vaikeammalta” tuntuvien valintojen tekeminen on haastavaa. Jos jollakulla muullakin on ollut tällaisia ongelmia ajankäyttönsä, aktiivisuutensa ja onnellisuutensa kanssa, tässä minun kokeilemani asiat, ja miten niiden kanssa sujui:

Aloitin kirjoittamalla vihkoon runoja tai parin lauseen kauhutarinoita. Yleensä siinäkin parin tekstin kehittelyn jälkeen kuin palkkioksi keskittymisestä tuijotin taas muutaman reelsin. Tässä vaiheessa jaksan jo kirjoittaa kolmisen varttia ennen kuin kännykkä alkaa houkuttaa.

Aloin taas lukemaan kirjoja (ihan fyysisessä muodossa), mutta huomasin, että niidenkin kanssa keskittymiskykyä pitää treenata, jos teksti ei ole mielestäni tarpeeksi mukaansatempaavaa. Yritin lukea uusia teoksia, mutta jouduin parin kohdalla pettymään, kun ne eivät olleetkaan niin mielenkiintoisia, eivätkä saaneet minua keskittymään lukemiseen. Luin sitten uusiksi pari nuorempana lukemaani kirjaa, koska tiesin, että ne olen joskus aikanaan ahminut parissa päivässä. Se oli hyvä keskittymiselle, mutta huomasi, että joissain jutuissa kirjat eivät olleet kestäneet aikaa.

Yritin tehdä palapelia, mutta Tara-koira ei pidä siitä. Sen mielestä ruokapöydän ääressä voi syödä, mutta jos siellä tekee jotain muuta (kuten istuu vain juttelemassa tai kasaa palapeliä), se on turhaa ja ihmisten kannattaisi paljon mieluummin olla esimerkiksi sohvalla hänen kanssaan sylikkäin, tai sitten viemässä häntä pihalle leikkimään. Siispä Tara tulee viereen inisemään, kunnes ihminen siirtyy pois pöydän luota.

Palapeli on nyt ollut 3 kuukautta keskeneräisenä komeroon sullottuna. 

Alla esimerkki siitä, miten Tara valitsee sohvalta itselleen hyvän kohdan, ja se on useimmiten ihmisen tai ihmisten päällä. Toscakin halusi mukaan, joten se on poikkeuksellisesti kipuamassa myös syliin. Meitä on koko perhe kuvassa, jos katsoo tarkkaan. 😄

Kesäisellä kauniilla ilmalla käyn mielelläni koirien kanssa pidemmillä lenkeillä, mutta helteillä liian pitkät lenkit eivät ole koirille hyväksi.

Puutarhahommia olen tehnyt myös, mutta ne ovat olleet massiivisuudessaan ja aikataulupaineessaan ennemmin tehtäviä töitä kuin kivaa rentoutumista. Tässä olennaista on se, mitä vaadin itseltäni ja miten voisin asennoitua puutarhahommiin rennommin. Aivopestä siis itseni siihen, että tämä on kivaa, ja että kyllä tämä onnistuu, vaikkei ihan täydellisesti menisikään.

Onko sinulla ideoita, millaisilla puuhilla voisi treenata keskittymiskykyään? Tai miten estää itseään vain tuijottamassa antisosiaalisesti somea?