Suhdesopimus

Minun oli tarkoitus julkaista tänään teksti, joka käsittelee mustasukkaisuutta. Elämä ja erityisesti flunssapöpöjen elämä tuli kuitenkin tielle. Olen ollut viimeiset kaksi viikkoa pienessä ärsyttävässä flunssassa, jonka olennaisin oire on vaihteleva kurkkukipu. Tämä puolikuntoisuus ja tukkoisuus ei ollut otollinen tila pohtia ja sanallistaa mustasukkaisuuden kaltaista monitahoista aihetta. 😊 Joten mennään vähän keveämmällä polyamorisella aiheella, joka on suhdesopimus

Kuvassa kirskiankukkia.
Kuva Olya Adamovich Pixabaystä.


Kaikki polyamorikot eivät suinkaan tällaista tee, mutta minä ja Leijona olemme kokeneet sen itsellemme hyödylliseksi. Sopimus ei ole mikään sääntökokoelma, vaan sen tarkoituksena on sanoittaa yhdessä molempien jakamaa tahtotilaa. 

Olennaisempaa on sopimuksen tekemisen prosessi kuin sen hyödyntäminen myöhemmin. Sopimusta muodostaessamme keskustelimme, mitä asioita kaipaamme ja millaisilla toimintamalleilla voimme mahdollistaa onnellisuutta. Samalla myös määrittelemme yhdessä käsitteitä, sillä sanat saattavat tarkoittaa eri henkilöille vähän eri asioita. Keskustellessamme varmistamme, että molemmilla on samat käsitykset käytetyistä termeistä.

Myöhemmin sopimusta voi välillä katsoa, jos kaipaa itselleen muistutusta, miten kannattaa toimia. Kumpikaan meistä ei juurikaan sitä tee.

Tarpeen vaatiessa neuvotellaan uusiksi

Ensimmäisiä sopimukseen kirjattuja toteamuksia on “Me kirjoitamme tätä tällä hetkellä parhaan ymmärryksemme mukaisesti. Sopimusta neuvotellaan uudelleen aina tarpeen vaatiessa.”

Tämän suhdesopimuksen lisäksi meillä on sopimus kodin jakamisesta. Meille molemmille yksilön vapaus ja itsemääräämisoikeus tuntuivat tärkeimmältä arvolta, kun olimme muodostamassa sopimusta yhteisestä kodista. Kirjasimme silloin sopimukseen, että kummallakin on oikeus tuoda kotiin muita ihmisiä ilman, että toisella on oikeutta kieltää asiaa. 

Kun muodostimme sopimusta, kummallakaan ei ollut muita kumppaneita tai tapana tuoda vaikka baarista yöseuraa. Jossain vaiheessa kuitenkin minulla oli toinen kumppani, jonka kanssa olisin halunnut viettää meillä aikaa. Meillä oli paljon haasteita löytää molemmille sopivia aikoja, varsinkin kun tämän toisen kumppanin avopuolisolle ei ollut ok, että viettäisimme aikaa heillä. 

Avasin siis kerran keskustelun Leijonan kanssa siitä, että haluaisin tuoda toisen kumppanini meille tiettynä päivänä. Leijonalla ei ollut tuona päivänä mitään suunniteltua menoa, eikä hän kokenut mukavaksi ajatusta, että hengailisi kodissamme samalla kun minä vietän siellä aikaa toisen kumppanin kanssa (tällainen asetelma olisi siis tapahtumassa ensimmäistä kertaa). Tilanne oli käytännössä se, että minun tarpeeni viettää aikaa kodissani toisen kanssa oli ajamassa Leijonaa pois omasta kodistaan. 

Tajusimme tässä kohtaa, että tämä ei ole ok. Minusta tuntui tosi pahalta, että olin aiheuttanut Leijonalle tällaisen tunteen ja ahdingon. Tämän seurauksena muutimme kotisopimustamme niin, että tärkein arvo on se, että kummallakin on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi kodissaan. Se ylittää sen, että on oikeus tuoda kotiin sellaista seuraa kuin haluaa.

Muita hyviä perusperiaatteita

Tässä pari kohtaa, jotka ovat mielestäni perusperiaatteita, joita kannattaa soveltaa ihan kaikissa mahdollisissa kumppanuuksissa.

“Olemme yhteisellä matkalla. Kasvamme yhdessä.” Eli tunnistetaan, että ihmiset ovat muuttuvia olentoja ja rohkaistaan toista kasvamaan, eikä esimerkiksi yritetä pitää häntä tietynlaisena, koska se miellyttää itseä. 

“Teemme aktiivisesti päätöksen olla toisen kanssa.” Eli emme mukaudu harmaaseen arkeen vaan tietoisesti haluamme olla suhteessa. 

“Sitoudumme olemaan vaarantamatta toistemme terveyttä.” Pitäisi olla aika selkeää kaikille, mutta kun katsoo jotain lähisuhdeväkivallan tilastoja, turhan monelta tuntuu tämä unohtuneen. Meille tämä tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että kumpikin on vastuullinen ja huolehtii seksuaaliterveydestään. 

Itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeus on sekä minulle että Leijonalle tärkeää. Sitä on sanoitettu seuraavasti: 

“Kunnioitamme sekä omaa että toisen itsemääräämisoikeutta. Haluamme tukea toisiamme itsensä toteuttamisessa, myös seksuaalisessa ja romanttisessa mielessä. Haluamme toisillemme hyvää, ja tuemme toisiamme sen saavuttamisessa unohtamatta pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme ja henkilökohtaisista rajoistamme.”

Tämän lisäksi “otamme itse vastuun omista tunteistamme, haavoittuvuuksistamme ja epävarmuuksistamme.“ Eli tässä tunnistetaan se, että vapaus tuo mukanaan vastuun.

“Jos on asioita, joista tuntuu vaikealta puhua, niistä on velvollisuus puhua.” Tämä tarkoittaa sitä, että kertoo, jos jokin asia ahdistaa tai tuntuu vaikealta, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että uskaltaa nostaa kissan pöydälle, jos tuntuu, että kumppani ei toimi reilusti. 

Kommunikaatiosta olemme vielä sopineet näin: 

“Kommunikoimme avoimesti ja mahdollisimman rehellisesti. Meillä ei ole tilivelvollisuutta. Jaamme mielellämme ajatuksistamme ja kokemuksistamme. Pyrimme tulkitsemaan toistemme sanomiset positiivisimman mahdollisen tulkinnan kautta.”

Tuo viimeinen lause on erityisesti minulle tarpeen, sillä minulla on negatiivisempi ihmiskuva kuin Leijonalla. Eli minä tulkitsen helpommin, että ihminen on ilkeä kuin että hän olisi ajattelematon. 

Tasa-arvo

Olen aiemminkin kirjoittanut, että ihmisten tasa-arvoisuus on sekä minulle että Leijonalle tärkeää. Näin se näkyy välillämme olevassa sopimuksessa: 

“Olemme kohteliaita ja käyttäydymme kunnioittavasti toistemme muita kumppaneita kohtaan. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, emmekä laita ihmisiä tärkeysjärjestykseen. Emme laatikoi ketään tiettyihin rooleihin. Kaikki suhteet ovat tasa-arvoisia, eikä niitä pyritä keinotekoisesti rajoittamaan.”

Tämän tekstin toteamukset ovat laajempia periaatteita, eivät yksittäisten tilanteiden ohjenuoria. Onhan nimittäin selvää, että ihmisen on tehtävä ratkaisuja tilanteissa, esim sen mukaan, mitä hänen tekee mieli tehdä. Priorisointeja tapahtuu useita joka päivä. 

Päätän esimerkiksi, haluanko mennä katsomaan jotain uutta leffaa kumppanin A vai kumppanin B kanssa. Sillä hetkellä valitsen itselleni mieluisimman vaihtoehdon. Se ei tarkoita, että nyt valittu henkilö olisi jotenkin tärkeämpi ihminen tai että se suhde olisi minulle tärkeämpi. Se tarkoitti, että sillä hetkellä halusin mennä katsomaan leffan juuri sen ihmisen kanssa.


Olisi hienoa kuulla, millaisia ajatuksia tämä teksti herätti! 

Kommentit

  1. Meidän sopimus on seuravaanlainen:
    Aina kerrotaan toisillemme jos aiotaan olla jonkun muun kanssa, etukäteen jos mahdollista mutta viimeistään jälkeenpäin (jos nyt ei ole ollut mahdollisuutta soittaa että "Hei, oon menos panee"). Koskaan ei salata toisilta.

    Olemme toisillemme avoimia tunteistaan ja rehellisiä. Tää on meidän koko suhteen peruskivi. Uskomme että meidän suhde on niin vahva juuri siitä koska puhumme, kaikesta, myös kipeistä tai awkwardeista asioista. Tämä on siis meidän vastaus siihen että jos koskaan toisesta tuntuu pahalta niin puhumme siitä. Toki oma lähtökohta tässä nyt on hieman erilainen, meillä on avoin polyamorinen avioliitto, ei polysuhde/avioliitto. Eli me olemme jo kolmen hengen pysyvä polyperhe, meillä on vaa myös se "avoin" osuus tässä.

    Otamme aina toisen huomioon, me olemme aina ns "vapaita menemään", ja kaikki jopa kannustetaan toisiamme siihen :) Se on kivaa/ihanaa. Me ei nähdä että se olisi toiselta pois, me ei tehdä sitä koska "Kotona ei saa sitä tai tätä" niiku monet ei-polyt luulevat syyksi. Me tehdään tätä koska rakkautta ei ole rajattua määrää, sitä on kivaa jakaa sekä saada.

    Meidän tavat toimia tässä suhteessa ovat erilaiset, siitä että yksi tykkää "randomeista", toinen ei kaheesti tee mitään, ja taas minä en harrasta "baariheiloja" tms (ellei nyt sattuis jollain festareilla käymään tsägä), itse etsin aina vähän enemmän vakiompaa "fuckbuddya". Itse rakastan sitä että voi olla toisen kanssa ihan frendejä, olla ihan niiku ystävät ovat mutta myös sillä vaihtoehdolla et voi panna jos molemmilla on sellainen fiilis.

    Ja helvetin tärkeänä on myös turvallisuus. Kukaan ei halua saada sukupuolitautia tai saattaa ketään raskaaksi (vaikkakin se on tältä puolelta mahdotonta).

    Puhun enemmän mustasukaisuudesta sitten kun sinä puhut siitä, mutta muutoin meillä on vaan avoimuus, kunnioitus, rehellisyys, meidän kulmakivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihanaa kuulla teidän sopimuksesta ja käytännöistä! 🧡 Noi teidän kulmakivet on munkin mielestä ne tärkeimmät, ilman niitä on vaikea toimia hyvin ja fiksusti. 😄 Vapaus tuo mukanaan vastuun ja hyvä ihminen haluaa ottaa huomioon toiset, kun on toteuttamassa itseään. 😊 Ihan kuten tossa kuvasit!

      Poista
  2. Mielenkiintoinen teksti! Ihanaa, että pystytte kommunikoimaan avoimesti. Minusta tuollainen suhdesopimus ei olisi pahitteeksi monogamisessakaan suhteessa tai ainakin että suhteen alussa puhutaan kaikki asiat halki jotta molemmat ovat kartalla siitä, millaisessa suhteessa kumpikin haluaa olla. Omat kokemukseni ja lähipiirini kokemukset tiivistäen pitää todeta, että mielestäni monet puhuvat tuntemuksistaan suhteessaan liian vähän. En halua yleistää, mutta usein varsinkin miehet. Kai se on edelleen sitä vaikenemisen kulttuuria, joka on opittu isiltä ja isoisiltä. Olisi niin mahtavaa, kun pystyttäisiin puhumaan avoimesti. Harvoin kukaan loukkaa toista tietoisesti, mutta kun toisen pään sisälle ei pääse ja jos omista tuntemuksistaan ei puhu, ei toinen voi niistä tietää. Sitten kannetaan pahaa oloa ja kaunaa sisällä mikä lopulta voi tulehduttaa koko ihmissuhteen. Elämä olisi niin paljon helpompaa kun kaikki puhuisivat avoimesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suhdesopimuksesta tai ainakin siitä pitkästä keskustelusta, jossa kartoitetaan, millaisessa suhteessa osapuolet haluaa olla, olisi paljon hyötyä monogamiassakin! Ja olet ihan oikeassa, että eihän sinne toisen pään sisään näe, ellei se toinen itse ala sanallistaa ajatuksiaan ja tunteitaan. :)

      Poista

Lähetä kommentti