Kaamosmasentunut gootti, oksymoron?

Alle kuukausi Halloweeniin! 🧡 Samaan aikaan olen hurjan onnellinen syksystä, värikkäistä lehdistä ja kummitusmaisesta tunnelmasta, mutta jos ihan rehellinen olen, minulla on yleensä tupannut myös olemaan paljon väsymystä ja kuormitusta. Ja selkeitä kaamosmasennuksen oireita. 

Kuva Melissa Wilt Pixabaysta.

Rakastan pimeneviä iltoja ja kynttilöitä, mutta pimeät aamut ovat tosi rankkoja. Tuntuu, että voisin hyvin nukkua ainakin kahdeksaan tai yhdeksään, vaikka menen ajoissa illalla vuoteeseen ja nukahdankin melko pian. Yleensä syksyisin kaikki energia on mennyt siihen, että skarppaan töissä, ja omille kivoille asioille jää vähemmän aikaa. 

Rakastan Halloweenia, mutta en kovin monena vuotena ole onnistunut järjestämään itse juhlia. Jotenkin kaikki energia on mennyt muuhun ja olen yhtäkkiä huomannut, että on enää kaksi viikkoa lokakuuta jäljellä, enkä ehdi järjestää mitään. Onneksi (tai harmiksi) joku muu kaveri on kyllä järjestänyt jotain juhlaa, mutta ne ovat usein olleet halloweenteemaiset synttärit tai tuparit. Mikä ei ole ihan sama asia, kuin pelkästään Halloweenin juhliminen.

Alakouluikäisenä minulla oli aina halloweenteemaiset synttärit, vaikka olenkin syntynyt marraskuun lopussa. Aikuisena olen onnistunut harvakseltaan järjestämään synttäreitä itselleni, mikä on johtunut suurelta osalta sitä, että opintojen jälkeen olin paljon pätkätöissä, jotka imivät loka-marraskuussa minusta kaiken mehun irti. Minulla ei ole juuri muistikuvia 2015–2017 marraskuista. Eikä ollut aikaa järkkäillä mitään Halloweenejakaan lokakuun loppuun.

Tämän ei ole tarkoitus olla mikään valitusvirsi siitä, että buhuu, töissä on rankkaa. 😊 Ennemmin toiveeni on tehdä tästä syksystä ja tulevista syksyistä itselleni mukavampia ja samalla mahdollisesti auttaa muitakin hoksaamaan, jos heidän syksynsä tuppaavat menemään ohi pelkkänä tummanharmaiden päivien mössönä. Jos tunnistit jotain tuosta edellä kuvaamastani syksyn valumisesta hukkaan, sinäkin saatat: 

• olla taipuvainen priorisimaan työtä ja velvollisuuksia enemmän kuin omaa hyvinvointiasi.
• kärsiä kaamosmasennuksesta.
• olla aikamoinen suorittaja.

Minulle haastavinta tässä on olla armollisempi itselleen. Hyväksyä se, että nyt kannattaisi ottaa enemmän aikaa nukkumiselle, ja vain parille jutulle kuukauden aikana. Sen sijaan, että on joka viikko pari tapaamista kavereiden kanssa, panostaisikin vaikka niihin Halloween-bileisiin ja niiden ideoimiseen ja järkkäämiseen. 

Rauhallisesti ottaminen ja downshiftaaminen on vaikeaa varsinkin nyt, kun koronarajoituksia ollaan purkamassa ja olisikin yhtäkkiä kaikenlaisia tapahtumia, teatteriesityksiä, taidenäyttelyitä ja ravintolassa käyntejä kavereiden kassa. Olen tosin samaan aikaan kamalan skeptinen, että jos monet varotoimet lakkaavat samaan aikaan, tartuntaluvut hurahtavat taas nousuun. Jos onnistun pitämään Halloween-bileet, ne tuskin tulevat olemaan useiden kymmenien ihmisten pippalot.

Koska olen niin suorituskeskeinen, joudun varmaan tekemään itselleni tavoitteet, jotta onnistun olemaan rauhallisesti. Esimerkiksi hyvä tavoite voisi olla, että vähintään joka viikko pidän yhden illan sellaisena, että vain istun kotosalla kynttilän valossa ja lueskelen kirjaa tai lehteä. 😄 Tilasinkin justiinsa kirjastoon yhden Terry Pratchettin noita-aiheisen teoksen, jota rakastin teininä.

Onko sinulla ollut joskus vaikea kuunnella kehoasi, ja levätä tai rauhoittua tarpeeksi? Kuulisin mielelläni vinkkejä, miten onnistua pitämään itsestään parempaa huolta!