Paljonko olet valmis maksamaan käytetystä vaatteesta?

Aloin miettiä otsikon kysymystä jo viime kesänä, kun olin yhtenä sunnuntaina myyjänä Aleksis Kiven kadun kirppiksellä eli Dallapénpuistossa. En ollut hetkeen käynyt itse puistokirppiksillä ostamassa, enkä ollut vuosiin ollut sellaisessa myyjänä. Itse asiassa viimeisen 15 vuoden aikana olin ainoastaan laittanut tavaroita myyntiin itsepalvelukirppiksille. Huomasin, että puistokirppiksessä ja itsepalvelukirppareissa oli huima ero. 

Olennainen ero oli se, kuinka paljon vaatteista oltiin halukkaita maksamaan. 

Lähikuva harmaasta neuleesta.
Kuva Pixabaystä.

Ymmärrän täysin sen, että Suomessa on koko ajan kasvavat tuloerot, ja että osa tässä maassa asuvista on pienituloisia, ja osa esimerkiksi elää köyhyysrajan alapuolella. Ymmärrän myös, että silloin vaatteesta, oli se käytetty tai ei, ei halua tai pysty maksamaan vaikka 8 euroa. Ja siinä tilanteessa päätös on täysin perusteltu. Siellä Dallapénpuiston kirppiksellä oli puisto täynnä myyjiä, ja tavaraa löytyi monessa hintaluokassa. Mikä minua alkoi häiritä puistokirppiksellä, oli sen sijaan useiden ihmisten asenne.

Minä olin ottanut sinne myyntiin laadukkaita ja hyväkuntoisia vaatteita, joissa ei juurikaan ollut käytön jälkiä. Ne olivat olleet minun kannaltani aikanaan virheostoksia, ja siksi jääneet melkein uuden veroisiksi kunnoltaan. Pyysin niistä mielestäni ihan kohtuullista summaa. Esimerkiksi yhdestä hyväkuntoisesta jakusta pyysin 8 euroa, vaikka itsepalvelukirppiksellä samankaltaisia oli näkynyt 14 euron hintaan. Kun sen hintaa kyseltiin, ja vastasin, sain vastatarjoukseksi hetken nyrpistelevän tuijotuksen ja lauseen “mä voin ottaa tän kahdella eurolla.”

Ehkäpä minun olisi kuulunut vastata siihen tinkien, että “ehei, seitsemän euroa” ja lopulta olisimme päätyneet 5 euroon. Olin kuitenkin mielestäni laittanut vaatteille jo varsin edullisen hinnan, enkä ollut niin epätoivoisesti yrittämässä päästä niistä eroon.

Arvostuksen puute karkottaa

Minun haluni lähteä tinkimiskeskusteluun jäädytti yleensä vastapuolen asenne, joka tuntui minusta ylimieliseltä tai siltä, ettei se arvosta kaupan kohteena olevaa vaatetta tarpeeksi. Yksi ihmiselle tyypillisistä kognitiivisista harhoista on se, että omaa omaisuutta arvostetaan enemmän kuin toisen. Tästä johtuen ihmiset usein pyytävät suurempaa hintaa omistamastaan tavarasta X, vaikka eivät olisi valmiita maksamaan samaa summaa kyseisestä tuotteesta, jos joku muu sitä myisi heille.

En kuitenkaan usko, että olin itse kovin pahasti tuon harhan pauloissa, sillä pyrin asettamaan myynnissä olevieni tuotteiden hinnat sellaisiksi, että olisin itse valmis maksamaan sen summan kyseisestä tavarasta, jos se roikkuisi vaikka UFFin henkarissa tai olisi myynnissä Facebook-kirppiksellä.

Voi tietysti olla, että minän arvostan keskivertoihmistä enemmän käytettyjä vaatteita. Ja sen takia olen valmis maksamaan niistä pari euroa enemmän kuin joku toinen. 

Mikä on käytetyn vaatteen arvo?

Vaate- ja tekstiiliteollisuus on yksi merkittävistä saastuttajista. Vaatteita tehdään jonkin verran kierrätysmateriaaleista, mutta itse vaattejätteen kierrätys on edelleen lapsenkengissä, vaikka esimerkiksi Suomessa niistä pyritään jalostamaan käyttökelpoista kuitua. Finnwatchin raportin mukaan ihmiset myös heittävät 460 miljoonan dollarin arvosta käyttökelpoisia vaatteita pois.

Finnwatchin raportti myös toteaa, että Euroopassa ihmiset ostavat vaatteita yhä enemmän mutta pienemmällä summalla. Eli vaatekappaleiden hinnat alenevat, ja lisäksi on todettu, että yksittäistä vaatetta käytetään entistä vähemmän.

Vaikka koko ajan puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa kulutuskäyttäytymistään estääkseen ilmastokriisin eskaloitumista, tilastojen mukaan päinvastainen on tapahtumassa. En todellakaan väitä, että syy on yksistään tavallisten ihmisten: jos isot korporaatiot jatkavat halpojen rättien tarjoamista, onko ihme, että ihmiset niitä ostavat? 

Toinen asia, minkä uskon ruokkivan ihmisten halua ostaa saastuttavaa halpavaatetta, on nykyinen hetkellisiä trendejä korostava somekulttuuri. TikTokissa ja Instagramissa trendaavat biisit, tanssit, hiustyylit, asusteet ja hassut vaatekappaleet. Pari viikkoa kaikki haluavat samaa asiaa, sitten siihen kyllästytään ja halutaan taas jotain uutta kivaa.

Sosiaalisen median trendeissä voi olla myös hyviä puolia

Osa tästä uutuudenviehätykseen perustuvasta huomiotaloudesta on harmitonta ja osallahan trendeistä voi olla jopa positiivinen vaikutus. Mielestäni on esimerkiksi hyvä, että ihmiset innostuvat harjoittelemaan trendaavia tansseja kaveriporukalla sen sijaan, että vain makaisivat yksin sohvallaan. 

Toinen potentiaalisesti erittäin positiivinen videotyyppi on videot, joissa opastetaan käyttämään jotakin vaatekappaletta tai asustetta tavallisesta käytöstä poikkeavalla tavalla. Positiivista tämä on silloin, jos se lisää ihmisten luovuutta tehdä vanhoista vaatteistaan uutta sen sijaan, että he tilaisivat Wishiltä tms. jonkun 3 euron hintaisen härpäkkeen, joka virttyy parissa käyttökerrassa tai unohtuu komeron nurkkaan, kun uusi trendi alkaa kiinnostaa.

Kolmas positiivinen asia somen trendiorinetoituneisuudessa on se, että tärkeitä tai jopa maailmaa mullistavia ajatuksia voi levitä nopeasti ja laajalle. Tietty myös paljon pahaa voi levitä sitä kautta, mutta yritetään keskittyä hyvään. 😅

Yhteeneto

Yhteenvetona tästä tekstistä voisi todeta, että: 

  1. Mielestäni ihmisten tulisi arvostaa vaatteita enemmän, olivat ne sitten uusina ostettuja tai käytettynä hankittuja. 
  2. Lisäksi minun ei kannata mennä myymään tavaroitani puistokirppikselle, jos useimmilla siellä asioivilla ihmisillä on kanssani hyvin erilainen käsitys käytettyjen vaatteiden (rahallisesta) arvosta. 
  3. Ja vielä lisäksi minun kannattaa tsekkauttaa hintaodotukseni jossain muuallakin kuin vain Iso-Roobertinkadun Relovessa ja Fleassa. 🧐

Olisi myös todella ihanaa nähdä valtavirtamediassa ja somen valtavirrassa enemmän ja enemmän esimerkkejä vaatteisiin, asusteisiin ja muotiin liittyvästä kiertotaloudesta. Ei vain sitä, että “upeeta, kun joku designer käyttää vähän kierrätysmateriaalia tuotteessaan”, vaan sellaista, että ihmisyksilöt itse käyttäisivät jo omistamiaan asioita enemmän ja kekseliäämmin. Eivätkä hankkisi joka kevät ja syksy senhetkisen trendin mukaisia uusia riepuja. Tai pahempaa, hanki uusimman trendin mukaisia asioita joka kuukausi.


Herättikö teksti ajatuksia? Olisi ihanaa kuulla mietteitäsi kommenteissa! 😊


P.s. Tulen pitämään nyt kolme viikkoa taukoa uusien blogitekstien julkaisusta. Olemme Leijonan kanssa muuttamassa kuun vaihteessa, ja tänään saapuvat muuttolaatikot. Lähiviikkoina tulemme siis pakkaamaan ja tekemään muuta omakotitaloon muuttavan ihmisen tyypillistä askaretta. Vastaan kyllä kommentteihin, mutta uuden postauksen tulen tekemään seuraavan kerran 13.6. Jos kaikki käy hyvin, silloin meillä on perheessä myös kaksi uutta perheenjäsentä lisää (nelijalkaisia tyyppejä siis). 🧡

Kommentit

  1. Itse olen pyrkinyt ajattelemaan omia vaatteita myytäessä juuri sillä tavalla "millä hinnalla minä kyseisen tuotteen ostaisin kirpparilta". Monesti taidan jopa myydä ihan liian halvalla, mutta silti tuntuu että ainakaan omalla kylällä ei vaatteet tee kauppaansa. Liekö juuri tämä halpaketju myynti syynä kun ihmiset saa esim h&m edullisesti vaatteita. Tämän ilmiön olen myös huomannut että todella usein meillä päin ihmiset tuovat myyntiin jopa sellaista tavaraa ja vaatetta,joka olisi ihan roskiskamaa. Itse voisin ihan hyvin maksaa hyväkuntoisesta vaatteesta tuon 8€.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja käytetyissä vaatteissa ja niiden myynnissä on haasteena se, että osuuko paikalle jsutiinsa sellainen tyyppi, joka juuri siitä vaateyksilöstä tykkää. 😅 Kysyntä ja tarjonta ei kohtaa samalla tavalla kuin ketjuliikkeiden vaatteilla.

      Poista
  2. Mä en oo ikinä tajunnut tuolta vihamielisen tinkimisen kulttuuria :D Hinnoista voi kyllä neuvotella, mutta varmaan tuollaisessa kirpputoritilanteessa ystävälliseen sävyyn kysyessä saisi yleensä parempia tuloksia tinkimisessäkin. On myös jotenkin kovin ironista ajatella, että joku tahtoo esineen omakseen niin kovasti, että alkaa esittää sen olevan lähes arvoton.

    Mun mielestä tuo sun hinnoittelu on ollut ihan fiksun kuuloista ja 8 € käyttämättömästä jakusta ei ole paha hinta. Lisäksi jakku on sellainen, jonka voi helposti puistossakin sovittaa, eli ostajalle jäisi aika pieni riski.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Miksi tarvitsee lähteä heti kärkkäällä ja ikävällä asenteella liikkeelle? 🙄 Ystävällisyydellä pääsee usein pidemmälle. 😊

      Poista

Lähetä kommentti